Kaikki sarjakuvani

Naavametsäläiset

Monta vuotta hellimäni unelmaprojekti, joka sijoittuu vaihtoehtoiseen todellisuuteen ja kertoo metsäneläinten ja ihmisten ongelmallisesta suhteesta eläinten näkökulmasta sekä siitä, miten eläimet yrittävät saada pieleen menneet asiat kuntoon. Sisältää ekologista sanomaa ja yhteiskunnallista kritiikkiä.

Positiivinen napa

Strippisarjakuva, jota julkaistaan kahdesti vuodessa hammaslääketiedetarvikkeita valmistavan Planmecan PlanInfo-lehdessä.

Puuhiilenvartijat

Joskus nuorena näkemästäni unesta alkunsa saanut tarina miehestä, jolle avaruusolio antaa säilytettäväksi yhden kimpaleen kultaa ja yhden palan puuhiiltä. Mitäs sen jälkeen tapahtuukaan?

Ruutihampaat

Toinen nuorena näkemästäni unesta inspiraationsa saanut tarina. Se kertoo metsäneläimistä, jotka eivät enää saalista perinteisin luonnonmukaisin menetelmin, vaan tappavat surutta toisiaan revolvereilla, kivääreillä, tykeillä ja konekivääreillä. Yksi oravista saa tarpeekseen – varsinkin kun metsäkin kärsii pahoja vaurioita siinä sivussa – ja määrää kaikki palaamaan wanhanajan fyysiseen metsästykseen ja tappamiseen hampailla ja kynsillä. Muuan kettu vain ei tykkää ajatuksesta, ja kohta vuorokauden mittaiseksi aiottu yleinen aseeton saalistusjahti saa ei-toivottuja piirteitä. Minulla ei ole tapana tehdä väkivaltajuttuja, mutta tätä tarinaa ei voinut toteuttaa pehmoillen. Veri siis roiskuu ja tappamista näytetään lähikuvin. Ja koska pohjana on näkemäni uni, on selvää, että tarina on varsin omituinen. Ei siis pelkkää roisketta luvassa, vaan myös ihmeellisiä ideoita ja juonenkäänteitä.

Kielletty rakkaus / Forbidden Love

Korni kaksisivuinen furryparodiasarjis, jonka tekeminen tuntui erittäin nololta. Samalla minulla oli kuitenkin mahtavan hauskaa.

Palovamma

Sarjakuvafoorumi Kvaakin kuukauden haasteeseen kesäkuussa 2014 tekemäni sivun sarjis. Se voitti, ja jouduin vastahakoisesti vetämään heinäkuun sarjakuvahaasteen.

Lastenlaulu, jota olen aina inhonnut

Kvaakin toukokuun 2014 sarjakuvahaasteeseen tekemäni sivun sarja.

Mars

Kvaakin huhtikuun 2014 sarjakuvahaasteeseen tekemäni kolmisivuinen sarjis, ja ensimmäinen sarjakuva, jonka väritin tietokoneella. Alku aina haparoivaa, mutta tekemällä oppii.

Miljonäärikulkuri

Syvästi henkilökohtainen, ahdistuneen teinin omasta haaveilusta syntynyt mielikuvittelutarina muutamasta päivästä kaduilla vaeltelevan kodittoman mutta siistin, itsestään huolehtivan nuoren miehen elämästä. Piirsin tämän albumimittaisen sarjakuvan alunperin 1991-1992 lyijykynällä A4-arkeille. Jäi keskeneräiseksi. 25 valmiiksi piirrettyä sivua, loput 23 jäivät luonnosasteelle. 1996 suhtauduin tarinaan kovin skeptisesti. Päätin piirtää sarjiksen tussilla A3-arkeille, ja koettaa samalla parantaa tarinaa roimasti. Jaksoin tehdä vain ensimmäisen sivun. Piirsin sarjakuvan viimein loppuun tammi-helmikuussa 2012.

I.D.

2006-2008 opiskelin graafista suunnittelua Vantaan ammattiopisto VARIAssa Vantaan Hiekkaharjulla. Tämä scifi-sarjakuva syntyi koulun vuotuisiin Oskarin markkinoihin. Nimi tarkoittaa älykästä suunnittelua, intelligent design. Luomisteoria, johon en itse usko, mutta kiehtovana ajatuksena se inspiroi minua keksimään tämän tieteismysteerin.

Taiteilija Tallgren

Vuonna 2004 Ilta-Sanomien Kuukauden kotimaiseksi aikomani strippisarjakuva, josta Juhani Tolvanen ei koskaan antanut mitään vastausta.

Maanmittauksesta

Opiskelin maanmittausta 1996-1999 Vallilassa Stadin ammattiopistossa. Tämä maanmittauksen historiasta kertova kolmisivuinen työ oli koulutehtävä.

Mustat sivut

1994-1996. Franquinin Mustat sivut -klassikkoalbumista inspiraationsa saanut kokoelma mustia juttuja, joissa minä tuuletin omia synkkiä ajatuksiani.

Janoinen vaeltaja

Tämä sai inspiraationsa America-yhtyeen hitistä “A Horse With No Name” (1971). Tulkitsin kappaleen TÄYSIN omalla (=väärällä) tavallani, ja tuloksena oli tarina joka fantasiaksikin lienee liian paksua kamaa. Silkkaa tajunnanvirtaa vailla päätä, häntää tai logiikkaa. Silti tässä on aika paljon omaa sielunelämääni. Hyvin paljon minua. Ei mitään henkilökohtaista, mutta yllättävän paljon tämä sarjakuva kertoo minusta.

Ymmärrän, että tämä tarina menee muilta yli hilseen. Kunnon taiteilija ei silti selittele omia juttujaan. Joko tajuaa tai sitten ei. Kiinnittäkää kuitenkin huomiota sivun 4 toiseksi viimeisessä ruudussa olevaan lyhyeen kommenttiin. Myös ajanjakso – 30 päivää eli kuukausi – on tärkeä. Päähenkilö tajuaa viimeisen sivun viimeisessä ruudussa koko hänelle tapahtuneen kauheuden. Tajuaako teistä kukaan?

Pieni rakkaustarina

Minun täytyi puhua itseni ympäri ennen kuin uskalsin laittaa tämän sarjakuvan sivuilleni. Tämä kun on syvästi henkilökohtainen… naivi myös… Lukiossa rakastin palavasti erästä tyttöä jota olin liian ujo lähestymään. Ei siis tullut koskaan vastakaikua. Omistin tämän tarinan hänelle. Ei tarinassa ole minkäänlaista todellisuuspohjaa, tämä on täysin fiktiivinen. Tulipahan vain tällainen juoni mieleen. Rakkaus saa ihmiset tekemään hölmöjä asioita…

Mannen som kunde göra under

Yksi harvoista ruotsiksi tekemistäni sarjakuvista, ja myös ainoa sarja jonka olen tehnyt ulkopuolisesta materiaalista. Olin lukenut tämän H.G. Wellsin tarinan (“The Man Who Could Work Miracles”) englanniksi kirjaston kirjasta, ja pidin siitä niin paljon että päätin tehdä siitä joskus sarjakuvaversion. Suunnitelma toteutui koulun piirustustuntien projektina, ja se julkaistiinkin vuonna 1993 abilehdessämme ennen kuin valmistuimme ylioppilaiksi. Sarja tosin raiskattiin ahtamalla tilanpuutteen ja materiaalin paljouden takia neljä sivua yhdelle lehden sivulle. Hyvä kun pystyi mistään saamaan selkoa kun sarjaani yritti lehden sivuilta tihrustaa. Tässä siis kunnollisessa koossa.

Albert Maskersson

Albert Maskersson (Alpertti Matelevainen) oli lukiossa koulun piirustustuntien projektina 24.10.1991 tekemäni sarja, jonka tarkoitus oli parodioida tyypillisiä koululaisia. Tarkka tehtäväkuvaus oli tehdä kolme A4-piirrosta joko koulusta tai siitä millainen se on, tai vaihtoehtoisesti luoda sarjakuvahahmo joka parodioi koulumme oppilaita, ja tehdä sarjakuva. Ajattelin, että tämmöinen pikku rentun alku, joka on kiinnostuneempi bilettämisestä ja sluibaamisesta kuin koulunkäynnistä, mutta omaa kuitenkin ihailijattaren eli potentiaalisen tyttöystävän omassa luokassaan, voisi olla hyvä hahmo. Lopputulos sai koko luokan melkein pyörtymään. Nämä stripit ripustettiin piirustussalin seinälle ja ne herättivät paljon huomiota.

Nämä stripit julkaistiin vielä koulun lehdessä Granlöfwetissä joulukuussa 1991 – se oli minulle täysi yllätys. Olin tehnyt lehteen muutakin kuvitusta, mm. kolme kansikuvaehdotusta, jotka kaikki julkaistiin. Minua pyydettiin heti kuvittamaan vielä seuraavakin, keväällä 1992 julkaistava Granlöfwet.

Heikko laatu johtuu siitä, että nämä on skannattu suoraan siitä koulun lehdestä. Minulla ei ole originaaleja tallella.

More animation

Ishtar II

Mister X:n kommellukset

Zimmla

Vuoristorata

Oriveden opiston sarjakuvakurssilla kesällä 1990 yksi annettu tehtävä oli tehdä sarjakuva, jossa ei ole ainuttakaan perinteistä neliömallista ruutua. Taisin olla ainoa, joka tämän tehtävän toteutti. “Vuoristorata” otettiin mukaan kurssitöistä koostettuun nidokseen “Aivoituskia”.

Silmät / The Eyes

Tämän tein Oriveden sarjakuvakurssilla kesällä 1990 jonkun kurssilla opettaneen sarjakuvapiirtäjän ehdotuksesta. Idea oli valmiiksi annettu, se piti vain kuvittaa omien mieltymysten mukaisesti. Olisin voinut piirtää paremmin, mutta sain päähäni kokeilla, miten hyvin saan luoduksi kauhua yksinkertaisella piirrostyylillä. Typerä idea.

Muurit sortuvat

Oriveden sarjakuvakurssi 1990. Opettajien antama tehtävä. Aiheena Berliinin muurin murtuminen.

Mäntäläiset

Oriveden sarjakuvakurssi 1989. Tämä pääsi mukaan koostevihkoon “Avatar”.

Unikirja

Piirsin 1989-1990 muutaman oman uneni sarjakuvamuotoon, linkittäen ne jonkinlaisella kehysjutulla, jossa minun alter egoni kertoo elämänkokemuksiaan. Piirsin vieläpä oman lapsuudenkotini ja sen ympäristöä. Sarjakuvaprojekti kaatui omaan mahdottomuuteensa sen jälkeen kun olin saanut 13 sivua piirretyksi. Originaalisivut on piirretty lyijykynällä A4-arkeille. Jotta sain sarjakuvan julkaisukelpoiseksi, piirsin sen vuonna 2019 läpi kuultopaperille tussikynällä.

Professori Versum

Hankalasta keksijäprofessorista ja hänen ystävistään kertova albumimittainen sarjis, jonka jaoin kolmeen itsenäiseen osaan. Samat tekotavat kuin Unikirjan kohdalla, paitsi että hahmoesittelysivu ja ensimmäiset 12 sarjakuvasivua on sentään piirretty uudelleen tussilla A4-arkeille vuonna 1994.

Värialbumi

Vuonna 1989 minulla oli ylimääräinen 80-sivuinen ruutuvihko, josta sain idean tehdä 80-sivuisen sarjakuva-albumin. Päätin tehdä lukuisia erilaisia sarjakuvia ja kokeilla monia eri tyylejä. 42 sivua valmistui. Toteuttamatta jäivät 19-sivuinen Olavi, etsivä-tarina, jonka oli tarkoitus tapahtua metsässä öiseen aikaan, sekä mahdollisimman realistisesti, kunnianhimoisesti ja näyttävästi piirretty 19-sivuinen mykkä sarja, joka tapahtuisi suurkaupungissa öiseen aikaan. Jälkimmäisestä tarinasta jaksoin tehdä ensimmäisen sivun, ja sekin on kadonnut historian hämäriin. Harmi, sillä muistaakseni se oli upea sivu.

Tästä kavalkadista poistin vielä kaksi sarjaa. 15 sivua Mätäväki-sarjaa jätin pois, koska se kopioi Hemmo Paskiaista, enkä halua suututtaa Koskeloita. Viisisivuinen Tsirps jäi pois, koska aion tehdä hahmosta seitsenosaisen albumisarjan. Haluan olla salamyhkäinen projektin suhteen.

Fiskarön

Kun kävin koulun yhdeksättä luokkaa, luokkamme piti viikon kestäneen leirikoulun Albanus-nimisellä kaljaasilla Ahvenanmaan saaristossa syksyllä 1989. Albanus oli vastarakennettu samannimisen aluksen säilyneiden piirustusten mukaan – alkuperäinen rakennettiin Hammarlandissa Äppelön saaressa vuonna 1904. Tällaisilla kaljaaseilla ja yksimastoisilla jahdeilla luotiin perusta nykypäivän ahvenanmaalaiselle merenkululle. Näillä aluksilla maanviljelijät ja kipparit kuljettivat puutavaraa ja maataloustarvikkeita Tukholmaan, Turkuun ja Revaliin. Yksikään näistä aluksista ei ole säilynyt.

Luokkamme kokosi kansion, joka sisälsi tietoja Albanuksesta, matkasuunnitelmamme, jokaisen henkilökohtaisen matkapäiväkirjan ym. pientä – kuten tämän piirtämäni kymmensivuisen sarjakuvan.

Pressrullen

Kun 1988 olin kahdeksannella luokalla, teimme oman lehden nimeltä “Storskrävlarens blyga blomma”. Irottelin täysillä tämän sivun sarjiksen parissa. Ensimmäinen jossain julkaistu sarjakuvani.

Muita / Others