13.4.2014
Vaikka hommia olisi muutenkin yllin kyllin, päätin osallistua Kvaakin Kuukauden haasteeseen, eli piirtää sarjakuva ennalta määrätystä aiheesta. Tämän kuun aihe on “lyhyesti mutta monimerkityksellisesti” Mars. Harvinaista minulta, sillä minulla on omia sarjakuvaprojekteja niin yli oman tarpeen, etten mielelläni tee mitään toisten ehdottamaa. Nyt kuitenkin sattui kohdalle kerrankin inspiroiva Kvaakin Kuukauden haaste -aihe, ja samalla oli syttynyt halu kokeilla uutta.
Tunnen aina suurta harmistusta lukiessani nelivärisarjakuvia, koska en itse osaa värittää. En ole tullut opetelleeksi. Halu kehittyä sarjakuvantekijänä on kuitenkin palava, ja tulin siihen tulokseen etten pysty kehittymään hyväksi sarjakuvapiirtäjäksi ellen yritä hallita myös värityspuolta. Otin sitten ison askeleen eteenpäin ja tein kolmisivuisen Mars-aiheisen sarjakuvan, joka on toistaiseksi silmäiltävissä (sanaton kun on) ainoastaan tässä Kvaak-ketjussa. Yhtä paljon vaakakupissa painoi halu saada huomiota ja palautetta. Kuukauden haasteissa palaute on taattua. Ensi vappuna, kun haaste on ohi, laitan sarjiksen myös omille sivuilleni.
Tätä pelkäsinkin, että luontaisessa väritystyylissäni yhdistyvät rumat värit, hailakkuus ja räikeys. Jouduin säätämään värejä kovasti jälkeenpäin, tummentamaan ja syventämään. Mutta perhana, minähän jatkan harjoittelua, jotta voin esitellä jo “Yö kätkee suojaansa” -tarinan nelivärisessä loistossa. Ajattelin ensin tuoda värit mukaan vasta Tsirpsiin, mutta kyllä Naavametsäläisetkin pitäisi tehdä tutuiksi väreissä. Ehdottomasti.
2.5.2014
Kiitos Hollelle ja Tuipalille palautteesta. Jokseenkin samaa mietin minäkin omasta työstäni. Innolla lähden sitten seuraavalla osallistumiskerralla parantamaan tuosta Mars-jutusta. Nyt se on sitten täällä kotisivuillanikin – hioin ja parantelin vähän värejä ja värialueita ennen tänne postaamista. Tein myös isommat jpg:t, etteivät pakkausröpelöt häiritsisi kuten ne tuolla Kvaak-ketjussa häiritsevät varsinkin räjähdysruudussa.
Ideahan lähti siitä, että rupesin miettimään miten Mars oli saanut punertavan värinsä. Mistä kaikki se rautaoksidi oli tullut? Samoin minua kiehtoi se, että planeetalla on joskus ollut vettä. Tästä pääni rykäisi ilmoille tarinan siitä, mitä Marsin sivilisaatiolle tapahtui. Samalla minä tavoilleni uskollisena näpäytin Maan asukkaita siitä, etteivät he millään tunnu oppivan virheistään. Planeetan pinnalla ei voi enää elää? Nou hätä, rakennetaan uusi sivilisaatio maankuoren alle ja toistetaan samat mokat.
Leave a Reply