Siivetöntä elämää, sivu 1 / 46
1.8.2021
176. ja viimeinen sivu Yö kätkee suojaansa -sarjakuvasta. Ylivoimaisesti pisin sarjikseni koskaan, kesken jääneet mukaan luettuina. Matkan varrella tuli tajuttua paljonkin detaljeja, joiden kanssa olisi pitänyt olla huolellisempi. Konsistenssia, sitä ei paljon tapaa. Toisaalta ei ole yhtään juttua, jonka olisin myöhemmin tajunnut unohtuneen. Kaiken mitä suunnittelin sain myös mukaan tähän mammuttieepokseen.
En jää lepäilemään, vaan pusken töitä edelleen. Kolme Naavametsäläistarinaa vielä kertomatta. Niistä kaikista tulee 46-sivuisia. Ne kertovat simppeleitä tarinoita, jotka eivät kestä venyttämistä. Yhteensä 138 sivua juttua vielä näistä eläimistä. Sama työmäärä kuin jos tekisin YKS:n uudelleen sivulle 138 asti. Puoliväli on kauan sitten ohitettu tämän seitsenosaisen tarinasarjan teossa.
Leave a Reply